Pullantuoksua, hikoilua ja Pyhää Patrickia

Kulunut viikko koostui mm. näistä elementeistä. Se sisälsi enemmän vapaapäiviä kuin arkipäiviä, ja ehdinkin puuhastella kaikenlaista kivaa :)

Vapaa maanantai aloitettiin istumalla ja pelailemalla kahvilassa, jossa maksetaan siellä vietetystä ajasta. Teetä, erilaisia kahveja ja pientä purtavaa sai syödä niin paljon kuin napa veti. Tosi kiva idea! 1,5h istumisesta maksettiin 144 ruplaa per naama eli alle 3e. Ei siis ainakaan hinnalla pilattua hommaa. :)

Otin myös viimein härkää sarvista ja ostin keskustassa sijaitsevalle naisten fitness-klubille 10 kerran kortin, joka mun täytyy käyttää kuukauden aikana. Paikka oli pieni ja siellä on vain ryhmäliikuntatunteja, mutta niitä juuri halusinkin. Jos ei musta mitään salikissaa oo tullut Suomessa, niin en usko, että se tapahtuis täälläkään, vaikka tämä uskomaton maa onkin :D Lisäksi tykkään siitä ryhmässä touhuamisen fiiliksestä.

Mun odotukset treenin tehokkuudesta ei olleet kovinkaan korkealla, koska Tverissä kävin muutamia kertoja steppi-tunneilla, ja silloin kanssaliikkujina oli keski-ikäisiä riutuneita naisia huulipunissaan. Askelkuviot olivat ylivoimaisen monimutkaisia mulle ja kukaan ei liikoja hikoillut saatika hengästynyt. Siispä nyt menin vähän takki auki jumppaamaan, ja tunnin jälkeen melkein nilkuttaen kävelin bussipysäkille :D in my face, I'd say! Oon tosi vaikuttunut (ja ehkä hieman peloissani, huomista tuntia odotellessa :D)

Sitten kun mulla on auto niin sielläkin istuu aina pandoja.

Matkalla taloustieteiden laitokselle. Tien toisella puolella näkyvässä tunnelissa on lähes aina mies, joka soittaa viululla samoja kappaleita. Toisinaan soitto kuuluu myös yhteen luokkaan, jossa istuskellaan torstaisin kolme tuntia. Siitä tulee jo kotoisa olo :) Joskus tuolla taas laulaa tyyppi, jolle voisin maksaa siitä, että hän lopettaisi. Toisaalta yritystä löytyy, ja sehän on tärkeintä? 

Taloustieteiden laitoksen ovella. Vastoin alkuperäisiä odotuksia päädyinkin ottamaan vain yhden kurssin täältä. Humanisti mikä humanisti? :D 

Pilkahdus Suomesta kenkäkaupan ikkunassa.

Kuluneella viikolla tapasin kahvin merkeissä Lauran thainyrkkeily-kaverin Oljan, joka kutsui katsomaan Lokomotivin junioreitten peliä torstaina. Areena tuntui ihan eri paikalta ilman täyttä katsomoa, kannustuksia ja huutoa :D Lisäksi peli muistutti paikoitellen enemmän vapaaottelua kun pojat unohtuivat kiekon jahtaamisen sijaan muksimaan toisiaan. Yleisön koostumus oli helposti eroteltavissa: perhe, tyttökaverit ja mahdolliset tulevat tyttökaverit.

Vastustajat olivat tulleet Pietarista, ja tasaisen taiston jälkeen rankkareissa he joutuivat taipumaan Lokomotiville.   

Kun mainosmaailma ja todellisuus kohtaavat...

Perjantaina päätin ilahduttaa Katjaa ja Valjaa leipomalla korvapuusteja. Valja sattui tulemaan kotiin juuri pahimman myrskyn ollessa päällä keittiössä, ja hän nauroi kippurassa mun tuskaisille huokauksille ja voivotteluille :D

Kardemummaa löytyi vain kokonaisina siemeninä, joten suomalainen sisu ja kärsivällisyys olivat koetuksella näitä kuoriessa :D

Kaasu-uunia käyttäessä piti valita, haluanko pullista rumia ja vaaleita vai pohjasta palaneita. Kokeilin molempia.

Ei mitään kaunokaisia, mutta saivat ylistyksen sanoja :) Selvää vaimomatskua! Valja myhäili tyytyväisenä, miten hyvä valinta oli ottaa tällä kertaa semmosia opiskelijoita, jotka kokkaa itse. Varsinkin Katja on valmistanut uskomattoman hyviä ruokia meille!

Pirttihirmuilemisen jälkeen kiiruhdin Nicolaksen kanssa leffaan. 

Mentiin katsomaan 300: Imperiumin nousu 3D:nä. Rouva ovella jakoi nuo siniset paketit ja meinasin sanoa, että kiitos, mutta en usko et tällä reissulla tuun tarvimaan :D Mut nuohan olikin puhdistusliinoja 3D-laseja varten, hehe. Elokuvan ensimmäistä osaa meistä kumpikaan ei ollut katsonut, mutta kyllä olennainen tuli selväksi: taisteluja, verta ja sixpackeja!

Lauantaina lähdettiin extemporena pyöräreissulle Katjan, Anjan, Markin ja Diman kanssa. Vuokrattiin hauskoilta tyypeiltä keskustassa pyörät, ja hintaa tuli 10e verran per pyörä. Näitä teitä ajellessa kyllä tajuaa, miksi pyöräily ei oo se suosituin laji :D Ajoittain katse tuli pitää tiukasti tiessä. 

Vaikka ehti siinä välissä vähän pelleilläkin :D

 Meillä oli alla kunnon maastopyörät, ja näissä oloissa ohuemmat renkaat olisivatkin olleet aivan hyödytön vaihtoehto. Pyöräilimme noin tunnin verran, ja päädyimme Volgan taakse metsään. 

Samoja polkuja jyräsivät myös mönkijät.

Tie oli paikoitellen melko mutaista ja pehmeää, ja pari kertaa piti hypätä pois pyörän selästä.

Keskittynyt Katja

Pian edessämme avautui kaunis ja seesteinen näkymä :) 

Pitkin rantaa näkyi nuotioita, ja kauempana myös avantouimari. Kesällä täällä on kuulemma kiva uimapaikka, jonka haluan todellakin kokea!

Pistettiin tulet nuotioon ja alettiin syömään eväitä. Oikeassa yläkulmassa oleva poika liittyi seuraamme metsäpoluilla polkiessamme. Taas hyvä esimerkki venäläisten mutkattomasta tutustumisesta - Katjalle selvisi vasta kotona, ettei tämä Stanislav ollut kenenkään kaveri alunperin. Perille saavuttuamme hän vain kysyi, josko saisi liittyä seuraamme, ja sehän sopi :D Kaveri pyörikin mukana aina loppuun asti ja hänet hyvästeltiin halauksin.

Anja ja sosiska eli nakki

Mark pilkkoi tarjolle tuoretta mangoa :)

Nuotiotunnelmia. 

Mahtavat oli eväät ja seura :)

Löysin itsestäni Fenix-linnun :D pikkasen muuten tuoksahtaa vaatteet nyt.

Paluumatkalla tuuli oli aivan mahdoton.

Reissukaverit pyörävuokraamon edessä. Vähän hävetti palauttaa täysin mutaiset pyörät takaisin, mutta onneksi vuokraamon jätkät oli leppoisia ja innoissaan meistä. Ei todellakaan oo viimeinen kerta kun vuokraan tuolta urheiluvälineitä :)

Kotona mua ja Katjaa odotti Valjan ostamat patalaput :D "Nuorille emännille". Valjaa taitaa tosissaan huolettaa, että meistä tulee vanhoja piikoja kun ollaan "jo" tässä iässä, eikä sulhoja näy. Nyt vaan raivaamaan sitä tietä miehen sydämeen vatsan kautta!

Illalla suunnattiin Dublin pubiin Pyhää Patrickia juhlistamaan. Odotin hassuja vihreitä hattuja ja Flogging Mollya, mutta ihan sinne asti ei päästy tällä kertaa :D Kuvassa näkyvä juontaja veti leikkejä ja vanhat patut musisoi.

Livemusaa on kuitenkin aina kiva kuunnella, ja hienosti äijät soitti :) Beatles raikasi.

Ja tässä viehättävä iltaseurueeni :) Edouard, Roope ja Katja. 

Jatkettiin iltaa vielä pariin muuhunkin baariin, ja löytyi semmonen paikka, jossa puttaan tytöt ja pari jyväskyläläistä neitoa laittais jalalla koreasti;) tuli vähän ikävä!

Aamulla Valja kysyi heti ensimmäisenä, että olimmeko illalla baarissa. 

Myönteiseen vastaukseen hän myhäili tyytyväisenä ja kannusti: "Hyvä! Niin sitä pitääkin tehdä!".

 Harvemmin sitä kyllä selkään taputtelua saa yöllä kaupungilla notkumisesta, mutta kerta se on näköjään ensimmäinenkin :D Ei yhtään hassumpaa.

<3: Masha