"Kannattaa ottaa vielä yks lisää"

- Vaikka väsyttää ja haluais kotiin! Siinäpä kuluneen viikonlopun opetus, sillä siitä voi näköjään poikia vaikka mitä :D Viikonloppu kului niin veikeissä tunnelmissa, että ansaitsee ihan oman päivityksensä.

Perjantai ei itsessään alkanut järin villisti, sillä nukuin päikkäreitä vielä puoli kasin aikaan. Päädyttiin kuitenkin lopulta lähtemään kaupungille Katjan, Jannen ja Nicolaksen kanssa. Täällä on viikonloppuisin vaikea päästä baarissa istumaan pöytään, jollei varausta ole tehnyt etukäteen.

 Siispä päädyttiin kulkemaan paikasta toiseen ja siinä matkan varrella kohdattiin tämmönen baaristiski :D Vielä joskus mennään istumaan tuonne, jahka tilaa on enemmän!

 Lopulta löydettiin kiva ja vähän hienostuneempi paikka, jonka tiskille päädyttiin drinkeille. Tässä minä ja Katja, taustalla vilahtaa tanssija, joka ehti tunnin sisään vaihtua kolmeen kertaan.

Tai ainakin asu vaihtui :D Ei hirveän imartelevan näköistä ollut kun kyseinen tanssija piti saattaa lavalle, koska hän ei tainnut nähdä mitään tässä puvussa. Kaikkia ei kuvasta päätellen kiinnostanut seurata tätä pusujussikkaa.

Minä, Janne ja Nicolas

Nicolaksen drinkki oli superhieno, baarimikko jopa poltti vähän tuota kasvia ja siitä lähti upeat tuoksut. Paikka oli sen verran hintava, että päätettiin jatkaa matkaa toiseen paikkaan.

Keskustan kävelykadulta löydettiin rento paikka. Porukkaa ei ollut paljon, mutta venäläiset humalaiset äijät jorasivat fiiliksissä olympialaisten pyöriessä taustalla. Kyseisessä baarissa joka kymmenes shotti on ilmainen, ja shotin hinta muutenkin oli 80 ruplaa eli n. 1,67€ :D löytyi muuten melkoinen lista eri vaihtoehtoja. Me kuitenkin pidättäydyttiin kiltisti miedommissa. Katja oli sopinut, että tapaamme yhden meidän kurssikaverin illan mittaan, mutta hän ei päässytkään tulemaan, joten lähetti sen sijaan moskovalaisen kaverinsa meitä tapaamaan. Me Jannen kanssa jo hetki tuumailtiin, että lähdetään kotiin vielä kun julkiset kulkuvälineet menevät, mutta päätettiin jäädä odottamaan tätä mystistä kaveria vielä yhden juoman verran. Ja siitäkös se riemu repesi :D
Kurssikaverimme kaksi kaveria saapuivat paikalle ja he ehdottivat, että lähdettäisiin heidän luo polttamaan vesipiippua ja juomaan. Kurssikaverimme tulisi kuulemma myös paikalle. Liikoja miettimättä päätimme suostua ja mars matkaan!

  

Ilta sujuikin rattoisasti aina neljään saakka. Juteltiin, juotiin skumppaa ja polteltiin vesipiippua korealaiset hatut päässä. Aika mutkatonta porukkaa kyllä, täytyy sanoa :D Suomessa ei vastaavia kutsuja paljon satele. Nopea tutustuminen ja ystävystyminen kuuluukin venäläisten tapoihin ja kulttuuriin.
Saatiin samantien myös kutsu Markin (oikealla ylhäällä) ja tämän pikkusiskon Anjan (keskellä alhaalla) vanhempien luo saunomaan. He asuivat kylässä 30km päässä Jaroslavlista, ja sinne lähdettiinkin sunnuntaina :)

Sitä ennen lauantaina oli kuitenkin luvassa Valjan sukulaispojan Ilyan synttärit.

Kuvassa Ilya mustassa paidassa ja pöydän päässä hänen äitinsä, joka oli loihtinut ihania herkkuja. Valja oli "varoittanut" kasvissyönnistäni, joten emäntä oli tehnyt mulle oman salaatin. Olin aivan tohkeissani! Lisäksi saatiin pienet lahjat Katjan kanssa, joten aikamoisia lellipentuja oltiin. :D

Pöytä notkui ruokaa ja lisää tuli koko ajan. Nosteltiin jatkuvalla syötöllä maljoja, ja opin mm. että rakkaudelle nostetaan malja aina vasemmalla kädellä. Venäläisillä on paljon erilaisia uskomuksia ja "sääntöjä", ja tuntuu, että helpompaa ois elämä jos ei tietäis niitä :D Onneksi tuli syötyä paljon, sillä muuten tuo kirkas olis kilissyt päähän liiankin kovaa. (Ja tietty oon saanut vähän treeniä ;D). Olis kiva jos Suomessakin panostettaisiin enemmän ruokapuoleen juhlissa, mutta tuntuu, että etenkin nuorison kesken keskitytään vain pämppäämiseen.

Ilyan kaveri Nastja oli askarrellut tämän posterin ja suunnitellut erilaisia leikkejä, joita tehtäisiin tietyllä kellon lyömällä. Ne rytmittikin kivasti iltaa :) Viimeisen luukun kohdalla Ilya sai viimeinkin lahjansa.

Pääsin mm. tanssimaan tiputanssia Ilyan kanssa muiden laulaessa. Hän ei syttynyt tälle leikille ihan yhtä paljon kuin meikä :D 

Parasta ehdottomasti oli kuitenkin perinteinen kurkkuleikki: yksi menee keskelle ja muut tekevät tiiviin ringin tämän ympärille. Keskellä oleva pyörii hetken silmät kiinni, ja muut alkavat välittää kurkkua eteenpäin selän takana toisilleen, ja haukkaavat aina palasen siitä välissä. Keskellä oleva saa pian avata silmänsä ja hänen tehtävänsä on arvata, kenellä kurkku on. Parasta oli jos saatiin välitettyä kurkkua eteenpäin useammalle vielä silloin kun keskellä oleva sai jo katsoa. Jos hän arvaa oikein, joutuu sillä hetkellä kurkkua pitänyt keskelle. Leikki jatkuu niin kauan kuin kurkkua on jäljellä. Hitto miten hauskoja voi näin yksinkertaiset asiat olla :D Se tunne kun avaat silmät ja katsot rinkiä ympärilläs, kuuntelet kun puolet porukasta rouskuttaa kurkkua ja pitelee pokkaa, aivan mahtavaa! Suomessa tää peli ei toimis ikinä, ihmiset on liian pöpökammoisia!

Ilta jatkui klubilla, jossa oli ysäribileet. Harmikseni en tunne vielä oikein venäläisiä ysäribiisejä, mutta tunnelma kyllä tarttui.

Sunnuntaina 23.2 oli myös isänmaan puolustajien päivä, joten klubilla pidettävässä kilpailussa vastakkain oli miehiä kera aseiden, jotka oli täytetty vuoroin vodkalla ja kaljalla. He ampuivat kohti tyttöjen pitelemiä tauluja, joissa oli kiinni suppilo ja sen alla tuoppi. Lopuksi mitattiin, kummalla oli enemmän tuopissa juotavaa.

Ysäritunnelmointiin kuului myös screenillä pyörivät pelit, kuvassa näkyvän pelin llisäksi siellä näytettiin myös tetristä.

       

Sunnuntaina alkoi laskiaisen vietto, ja sitä kestää viikon verran. Venäjällä siihen kuuluu olennaisena osana mm. blinit, koska ne muistuttavat aurinkoa muodoltaan ja laskiainen on nimenomaan kevään alkamisen juhla. Erilaisia pikkutapahtumia on pitkin viikkoa, ja sunnuntaina käytiin katsomassa perinteistä paraatia ja "joukkotappelua", joka oli lähinnä rauhallista kopsauttelua. Kaksi puolta ottelivat vastakkain neljä kertaa.

"Taistelutanner"

Minä ja Janne seuraamassa kulkueen valmistautumista

Pyysin päästä rouvan kanssa kuvaan, koska huivin puolesta oisin sopinu porukkaan :D¨

Tutkailtuamme hetkisen laskiaisrientoja, tapasimme perjantain seurueemme ja lähdimme porukalla bussilla kohti Markin ja Anan vanhempien taloa. Kuten sanottu, se sijaitsi n. 30km päässä kaupungista, ja paikka olikin syrjäisä ja rauhallinen.

Tässä meidän sunnuntain porukka. Alkuun juotiin teetä ja syötiin pizzaa ja piirakoita :) Markin ja Anan vanhemmat olivat myös kotona, ja saatiin hauskoja keskusteluja aikaan. Isä mm. arvioi, että olen ollut huono koulussa, koska oon päätynyt lukemaan venäjää yliopistoon asti :D "jotain seiskan tasoa?" hän arveli keskiarvokseni ja pohti mihin oikein työllistyn. Huikkasin, että ootappa hetki niin minä näytän! :D 

Käytiin Anan ja Polinan kanssa kävelyllä metsässä. Hauskoja ja energisia tyttöjä! 

 Tehtiin parit lumienkelit ja otettiin rennosti =)

Käveltiin lisäksi pikkuruisen kylän läpi, ja nähtyämme tämän kaivon Ana uteli ulkona liikkuvalta mieheltä, josko saisimme kokeilla ottaa vettä sieltä. Mies naurahtaen myöntyi ja minä pääsin hommiin. Vitsi miten syvä kaivo olikaan, ja ämpärin laskeminen yllättävän raskasta! Vesi luonnollisesti oli tosi kylmää ja maistui raikkaalta.

Kävelyn jälkeen lähdimme kylpemään banyaan, ja siinä matkalla törmäsimme näihin kavereihin...

Banya

Banyan yhteydessä oli kuvassa näkyvä oleskelutila, jossa istuttiin aina löylyjen välissä. Siinä lomassa juteltiin paljon saunan ja banyan eroista, ja tultiin siihen tulokseen, että olennaisena erona on ainakin vihtojen käyttö: Suomessa vihdat eivät kuulu jokaiseen saunaretkeen, mutta Venäjällä banyassa niitä käytetään aina. Mielettömän hyvältä tuntui maata lauteilla muiden "mätkiessä" mua vihdoilla :D  Venäjällä se on rituaalinomainen tapa. 

Suomesta tuomani karkit katosivat nopeasti, olivat suorastaan menestys. Terkkuja vaan äitille, joka ne osti =) Ens kerralla taidan tarjota salmiakkia niin taitaa riittää pienikin rasia koko illaksi :D

 Talon emäntä leipoi myös blinejä, joita nautittiin kondensoidun maidon ja marjojen kanssa. Aivan älyttömän hyvää! Lisäksi tarjolla oli heidän itse valmistamaansa "teetä", jonka ainekset oli kerätty luonnosta. Teen joukkoon liotettiin vielä pihamaan kennoista saatua omaa hunajaa, joka näkyy tuossa suuressa tönikässä. Kotitekoisuus oli kyllä päivän sana!

Kukaan ei ollut vahtimassa kun lapset leikki ruoalla...

Monen tunnin saunomisen jälkeen istuttiin vielä hetki katsoen olympialaisten lopetusjuhlaa. Hieman ennen kymmentä lastauduimme kahteen autoon ja suuntasimme kohti kotia. Kokonaisuudessaan kulunut viikonloppu oli tapahtumarikkain aikoihin, ja sen aikana tutustuttiin aivan huippuihin tyyppeihin! Paljon ois jäänyt välistä, jos ei olis otettu vielä yksiä perjantaina. Tässä seurassa ja tällä "ohjenuoralla" on hyvä jatkaa kevättä kohti =)

<3: Masha